Viimoisen kerran

Osa teistä on saattanutkin arvata mitä tulevan pitää. Blogi on pysynyt hiljaisena jo yli kaksi kuukautta. Minulla ei yksin kertaisesti ole ollut inspiraatiota kirjoitella teille, koska mielestäni aihe piirini on vähissä. En aina haluaisi kirjoitella teille siitä mitä tein Putskun, Kustin tai Ossin kanssa eikä ratsastustunneistakaan ole kauheasti mielenkiintoista kirjoitettavaa. Joten päätin, että on parempi lopettaa tänne kirjoittaminen... Voitte yhä seurailla heppailuitani instagramissa nimellä @teamippe.

En silti aio poistaa tätä blogia, sillä jos into vielä palaakin jonain vuonna ja täältähän on kiva muistella vanhoja tapahtumia ynnämuuta. 

SUURET KIITOKSET KAIKILLE KETKÄ OVAT OLLEET AUTTAMASSA TÄMÄN BLOGIN PITÄMISESSÄ!

nähdään ja tavataan!

Kiitän ja kumarran teitä kaikkia, ketkä ovat seuranneet blogiani tämän vuoden verran!

Kahdestaan

Kustin kanssa käytiin tänään kaksin maastossa. Reippain mielin käppäiltiin tietä pitkin, kunnes tuli lammastarha, että oli pelottava juttu! Kusti pärisi ja pörisi, ja yritti muutamaan otteeseen kääntyä takaisin päin. Annoin pohjetta ja sanoin "mennään vaan, ei ne siuta syö" hetken Kusti mietti asiaa ja kohta mentiinkin nätisti ohi. 

Päätin käydä katsomassa missä kunnossa hyvä laukkamäki maasto on talven jäljiltä. Siellä oli osittain vielä lunta ja jäätä, mutta muuten se oli hyvässä kunnossa. Päästiin Kustin kanssa laukkaamaan muutamaan otteeseen. Takaisin päin kun käännyttiin pappa vasta syttyikin ja silloin mentiin kovaa niin, että itselläni vedet valuivat silmissä. Jatkettiin vielä yksi laukkasuora papan kanssa ja sitten himmailtiinkin kotia päin :) Ihana papparainen!

 

gp moottoripyörän kyydissä

Heissan!

Muutama viikko sitten menin tunnilla Justiinalla tutummin Jusulla.

Tunnin aiheena oli katse. Ja opettaja huuteli välillä mihin täytyy katsoa. Esimerkiksi "vasen takajalka,tarhat yms" Itse tein sen miten pystyin sillä allani oli Justiina ja sen kanssa joutuu keskittymään välillä muuhunkin.

Pääosin mentiin pääty-ympyröillä ravissa. Jusu kiihdytteli välillä ja jouduttiin tekemään ympyrän sisälle vielä lisäksi voltteja, jotta sain Jusun kuuntelemaan. Ajoittain Justiina kulki todella rentona ja kuunteli. Oikeaan kierrokseen asetus ei oikein mennyt läpi ja kantattiin todella paljon ympyrällä.

Muut ottivat harjoitukseen mukaan laukan, itse en halunnut sitä pienelle ympyrälle Justiinan kanssa  ottaa, kun tiedän kuinka kovaa mennään...varsinkin kun edellä toinenkin hevonen laukkaa.

Muut laukkailivat ympyröillä ja itse menin ravissa jatkaen samaa harjoitusta.

Sitten muut kävivät loppu käynneille ja oli minun vuoro päästä laukkaamaan, saatiin Jusun kanssa laukata keskiympyrällä. Jusu nosti laukat todella hyvin ja toiseen suuntaan kantoi itsensä kohtuullisesti. Välillä meno tuntui kuin olisi ollut gp moottoripyörän kyydissä... Kovaa ja tiukassa kurvissa.

Tunnista jäi hyvä fiilis ja huomaa kyllä, että justiina on kehittynyt siitä mitä se oli!

Olen myös liikutellut Jusua nyt sunnuntaisin, jos se ei ole mennyt tunneilla. Jusu on kulkenut osittain tosi hyvin ja alkanut reagoimaan apuihin. Osaa myös osittain kulkea rennosti ja myödätä ratsastaessa.

On tullut myös selväksi, että se on oikeasti tamma! Välillä pukitellaan ulkokantapäälle, jos se painaa liikaa kylkeä.Viime sunnuntaina jäi mahtava fiilis, vaikka silloin ei laukattu ollenkaan, kentän huonon kunnon takia.  Justiina alkoi asettua ja ravikaan ei ollut samaa kiitämistä kuin ennen! Ehkä siitä vielä kouluhevonen tulee.

sulaa ja lämpöä

Hei taas!

Blogi on pysynyt taas kerran kuukauden ilman postauksia.

Tällä kertaa syynä se, että en ole halunnut tehdä kuvattomia postauksia.

Tuloilla on muutama postaus parin viikon takaisilta ratsastuskerroilta, kunhan saan kuvat Elmalta.

Tällä kertaa aikaa olisi ollut, vaikka millä mitalla kirjoitella postauksia.

Kouluakaan ei ole kuin muutama kuukausi jäljellä, niin nopeasti amiksen ensimmäinen vuosi on sujunut. Olen tykännyt valitsemastani alasta ja viikon päästä meillä alkaakin näytöt! IIKS!! 

Näyttöön kuuluu asiakaspalvelu,astiahuolto sekä ruoanvalmistus näytöt eli se on kolmiosainen.

Seuraavat viisi viikkoa ollaan luokan kanssa harjoitusravintolassa tekemässä ruokaa sekä palvelemassa asiakkaita.

Ossin luona en vain yksinkertaisesti ole vaivautunut käymään.. Se varmaan johtuu siitä, että kärryt ovat vieläkin rikki ja muutakaan ponin kanssa ei oikein voi tehdä. 

Putskun ja Kustin luona olen käynyt säännöllisesti muutaman kerran viikossa.

Maastot ovat tällä hetkellä hiukan lössöinä ja siten vauhtiakin täytyy vähän rajoittaa. Nyt onneksi lumet ovat sulamaan päin ja aurinkokin lämmittää mukavasti. Enään ei lähi talleille kyyti ole ongelmana, sillä skootteri on taas käytössä.

Uudistuksia!

Blogissani oli ulkoasun muutos käynnissä ja nyt se on kutakuinkin valmis, muutama asia uupuu vielä.

Antakaapas mielipidettä, mitäs tykkäätte tästä uudesta ulkoasusta!

Ulkoasuun olen itse TODELLA tyytyväinen ja ISO kiitos siitä kuuluukin Katalle! Suosittelen teitä kurkkamaan hänen blogin puolelle!

Nyt löydätte vasemmasta sivupalkistani instagramien lisäksi facebook ja youtube tilini.

Muutoksia on myös tullut heppojen sivuille, joten käythän kurkkaamassa nekin! 

Pysytäänkö hanskoissa?

Eilen lähdin iltapäivällä tallille Putskun ja Kustin luo. Hain Putskun tarhasta ja laitoin tallin käytävälle kiinni. Harjasin ja varustin ralliponin. Odoteltiin hetki kunnes Anne tuli Kismon kanssa sisältä (Kismo on siis koira). Lähdin alkukäynneille tielle, kun Anne käytti Kismon lenkillä. Käppäiltiin pyörätietä pitkin ja Anne sanoikin, että voin ottaa ravia Putskun kanssa pyörätien päähän ja kääntyä sitten takaisin päin. Sinne päin mentiinkin ihan rauhassa, mutta takaisin päin tultiinkin vauhdilla. Ponia sai pidätellä ihan kunnolla, sain sen vähän ajan päästä käyntiin ja sitten

köpöteltiin vahdikasta käyntiä takaisin tallipihalle ja menin jatkamaan ratsastusta pellolle.

Putsku sai päästellä enimpiä höyryjä muutamilla alku laukoilla ja sitten mentiinkin ihan mukavasti ja pysyttiin jopa käsissä! Lopuksi kahlailtiin hangessa ja kiemurtelimme milloin mitenkin.  Ravailtiin ja laukkailtiin vielä hetki ja sitten otettiin loppu käynnit.

Putskun purettuani vaihdoin hevosen Toivoon, sillä se veteli tarhassaan pieru-pukkilaukkaa.

Varustin Toivon ja lähdin pellolle. Toivo oli tosiaan vauhdikkaalla päällä! Yleensä se ei viitsisi liikkua eteenpäin. Päästiin yhteen kulmaan pellolla ja Toivo olikin jo täydessä laukassa. Siinä sitten oli pidättelemistä, että käveltäisiin alkukäynnit ja sitten vasta rallittelu. Toivo oli siitä asiasta eri mieltä. Saatin kuin saatiinkin käveltyä muutama kierros ja sitten Toivo sai tehdä sitä mitä halusi eli laukata! Toivo rakastaa laukata ja jos sitä saa kerran mennä ravia ei meenaa takaisin löytää. Toivo on hupsu kaveri. Jätin Toivon ratsastuksen jälkeen sisälle ja Anne haki Putskun ja Kustinkin jo sisälle. Annetiin muutamat leivät ja heinät hepoille ja sitten Anne veikin minut kotiin.

Toivosta ja minusta ei valitettavasti saanut enää kuvia, kun pimeys kerkesi tulla.

Uudet lukijat jos vähänkin kiinnostaa niin liittykäähän lukijoiksi ja jättäkää ihmeessä oman bloginne osoite kommentiboksiin!

Missä jarrut?

Vihdoin alkoi hiihtoloma! Itselläni ei ole lomasuunnitelmia, mutta aikeina on käydä Ossin luona sekä käydä ratsastamassa Kustilla. Eilen oli tosiaan ratsastustunti ja aiheena oli puomit. Tunti ennen omaa tuntia, oli aivan ihana keli! Aurinko paistoi ja jopa lämmitti mukavasti. Meidän tunnille aurinko meni kuitenkin pilveen ja taivaalta alkoi tulla kuin styroksin paloja. Yht´äkkiä lunta tuli taivaan täydeltä. Pääsin tunnin Lukalla ja poni oli tosi herkällä päällä, eikä minun tarvinnut koko aikaa käskeä sitä liikkumaan eteen. Laukat nousivat hyvin ja ponikin asettui ihan kivasti. Puomit sujuivat ihan kohtalaisesti, vaikka Luka lösähteli silloin tällöin puomeille. 

Silti se on vain ihanin poni, minkä tunnen!

Nii mites sen jalan kuuluis olla :D

Se on höpsö poni <3

Tosiaan ennen omaa tuntiani kävin kuvailemassa muitakin heppoja, kun aurinko paistoi kivasti.

Harkko pappa

Kävin vielä liikuttamassa Justiinan ennen talutustuntia. Menin pellolla, sillä kenttä alkoi käydä aika petolliseksi. Tieroja kertyi kokoajan ja jäätä alkoi tulla näkyviin. Päätin siis mennä pellolle. Justiinalla oli taas kerran vauhti päällä eikä jarrutkaan oikein toimineet. Muutamat kiitolaukat otettiin ja sitten keskityttiin rauhalliseen raviin asettaen kahdeksikolla. Sekin alkoi sujumaan hetken taistelujen jälkeen. Aluksi koko hevonen ei osannut ravata suoraan vain väistätti kokoajan jommalle kummalle sivulle. Tässä vielä vähän kuvia Justiinasta :)

Niin nätti katse

Ootteko pulkkaillut ponien kanssa? Ite aattelin, että voisin yrittää Ossin kanssa! Ei kyllä varmaan onnistu, mutta yrittäähän voi aina, vai mitä?
Millaisia "valjaita" ootte viritelly jos ootte pulkkaillu heppojenne kanssa, ilman että kukaan on selässä?  Ossilla on normaalit ajovaljaat, joten saisikohan niistä väsättyä jonkinlaiset lisä hihnoilla tms?

Lumiset tervehdykset

Heippa, pitkästä aikaa kirjottelen taas teille. Tässä on nyt ollut paljon koulukiireitä kuten  kokeita ja testejä, joten jos nyt kertoisin teille vähän kuluneesta helmikuusta.

Tosiaan ensimmäiseksi vähän infoa Ossin ja Mennin kuulumisista.

Ossin luona en ole ehtinyt käymään enkä ole oikein kyytiäkään saanut. Viime kerrasta onkin jonkun verran aikaa sillä näin Ossin viimeeksi joulukuussa..Kuinka se aika oikein rientää? 

Tällä viikolla olen luultavasti menossa Ossin luo, kunhan saan selvyyttä Elmalta asiasta.

Mennilläkään en ole käynyt pitkään aikaan ratsastamassa ja se on muutenkin vähän jäänyt. Menni ei vain ole ihan minun tyylinen kaveri. Olen myös päättänyt, että ratsastelen Mennillä silloin kun hänen omistajansa ei ehdi. Päätin siis siirtää Mennin vieraileviin tähtiin. 

Kustin ja Putskun luona olen myös ehtinyt käymään tässä kuussa useamman kerran. Maastoon ei olla oikein päästy, mutta pellolla ollaan sen puoleen ratsasteltu välillä vauhdikkaammin ja välillä taas rennommin. Kusti jaksaa kyllä aina ilahduttaan vauhdillaan, vaikka ikää löytyykin jo 23 vuotta! Kustikin sai nyt oman sivun ja yritän saada kuvia heistäkin blogiin paremmin. Olen siis ratsastellut Kustilla pääsääntöisesti, sillä hänen omistajan on helpompi kavuta Putskun selkään. 

Sitten parin viikon takaiseen ratsastustuntiin, jonka menin Lukalla. Tunnin aiheena oli tehdä sulkuja ja avoja pitkillä sivuilla sekä tehdä päädyissä pääty-ympyrät. Luka toimi kuin unelma! Poni tuntui oikeasti kevyeltä ja oli hyvin kuolaimella. Laukatkin saatiin nostettua käynnistä ilman raippaa. Tämän tunnin jälkeen Luka sai kyllä paljon rapsutuksia ja leipää. Ihan huippu fiilis tästä tunnista! Harmi vain, että kukaan ei ollut kuvaamassa.

Lauantaina 20.2 mentiin Elman kanssa tallille yöksi ja oltiin varattu peltotunti. Minä menin Lukalla ja Elma Topilla. Pellolla oli hyvin lunta ja ponit saivat tehdä paljon töitä. Aluksi ravailtiin keventäen sekä kevyessä istunnassa. Sitten alettiin ottamaan laukkoja. Lopussa saimme ottaa muutamat laukkakisat ja ensimmäiseksi oltiin Elmaa ja Topia vastaan. Luka tietenkin oli ihan pälli ja jäi taas kerran jumittelemaan alussa, kyllä se sitten tajusi lähteä kun Topi lähti edeltä Ja niinhän siinä kävi, ettei Lukan huimat vauhdit riittänyt päihittämään Topia :D Seuraavaksi otettiin kolmen lähtö, jossa oltiin Elman ja Vilman kanssa. Luka jäi taas kerran jälkeen kaikista ja meenasi hyytyä puolessa matkassa  :D Päästiin silti lopulta ylös asti ja sitten käytiinkin lopettelemaan tuntia. Oli kivaa!

Sunnuntaina 21.2 sain valita otanko tunnille tallin uusimman hevosen Justiinan vaiko vanhan tutun Laten. Päädyin Lateen, tiesin tunnista tulevan hapottava, sillä Late ei ole niitä reippaampia hevosia :D Tunnilla mentiin kahdeksikkoa asettaen ja keskellä suoristaen.  Late oli hyvin laiska ja pysähdyksistä ei meenannut tulla yhtikäs mitään. Saimme uuden tehtävän kahdeksikolle, joka oli pysähdyksestä  laukan nosto. Muutamaan otteeseen se onnistui, mutta se oli silti haastavaa Laten kanssa. 

Late poseerasi kameraan

Ulkoasuun on tulossa muutoksia pian! 

joskus pienikin asia voi olla hankalaa

Heipparallaa!

Elman kanssa lähettiin torstai iltana junalla kohti Karjaata. Mentiin siis samaan paikkaan missä oltiin hihs reissun aikana, meitä odotti perillä neljä ylisöpöä mäyräkoiraa. Kun päästiin Mustioon alettiin heti miten syömään iltapalaa, sillä kello oli lähempänä puolta yhtätoista. Hetki kukuttiin ja juteltiin Jaanan kanssa sekä temuttiin koirien kanssa. Sitten käytiinkin nukkumaan.

Perjantaina herättiin kymmenen maissa ja noustuamme kipitettiin aamupalalle, jonka jälkeen suuntasimme koirien kanssa lenkille. Sitten syötiin ruoaksi makaroonilaatikkoa ja nautittiin sitä mahan täydeltä. Illasta tehtiin temppuja koirien kanssa leikkien sekä aktiivipelin kanssa. Katseltiin myös telkkaria ja pikku hiljaa hiivittiin pehkuihin.

Lauantaina herättiin jo ennen seitsemään, sillä lähdettiin puoli kahdeksan jälkeen ajelemaan kohti Laakspohjan kartanon tallia. Tuntimme alkoi yhdeksältä ja heppoinamme toimi samat kuin viime kerrallakin, minulla Ville ja Elmalla Aleksi. Aluksi ravailtiin ja haettiin heppoja avuille. Ville oli vaikea ratsastaa pohkeen läpi, joten ratsastuskaan ei sujunut niin kuin odotin. Ville ei siis ottanut ulkopohjetta ollenkaan joka tietysti päästi Villen kiertelemään pääty-ympyrällä olevat kavaletit. Hetki tapeltiin,että niistä mennään yli. Tuli muuten kuuma! Sitten päästiinkin hyppäämään rataa. Esteiden korkeudet vaihtelivat 20-80cm. Ville oli muutenkin hyvin laiskalla päällä ja sitä joutui ajamaan vähän väliä eteen. Laukka ei kestänyt temmokkaana ja siksi puomitkin kolisivat vähän väliä. Olisihan tunti voinut paremminkin mennä! Asiaan saattoi myös vaikuttaa se, että minulla on ollut taukoa kelien takia, olen käynyt vain maastoilemassa Kustin kanssa. Käytiin myös vierailemassa Elman sukulaisten luona ja illalla pelailtiin afrikan tähteä.

Sunnuntaina lähdettiin puoli kymmenen maissa kohti helsinkiä, apassionataan. 

Ennen näytöstä syötiin hesburgerissa ja tavattiin Elman kanssa myös yhtä kesän leiriläistä. Tuulikin löydettiin paikanpäältä ja nopeasti rupateltiin hänenkin kanssaan. Sitten alkoikin näytös. Omasta mielestäni esityksen kohokohta oli vauhdikkaat ratsastajat, jotka tekivät kaiken maailman roikkumisia selässä. Jotkut hevoset näyttivät siltä, kuin ne eivät olisi halunneet esiintyä. Hevoset vetivät korvat luimussa.. en tiedä huomasitteko te, jotka olivat myös näytöksessä. Jokaisella on myös tietysti oma mielipide siitä nauttivatko vai eivätkö hevoset esiintymisestä. Näytöksen jälkeen meidät heitettiin autolla Helsingin päärautatieasemalle, johon veimme laukkumme säilöön. Sitten lähdettiin shoppailemaan. Ostin itselleni uudet farkut sekä punnitse ja säästä kaupasta suolattuja maisseja. Nam!

Shoppailun jälkeen napattiiin aseman hesestä pirtelöt ja smoothiet mukaan. Ja matka kohti kotia alkoi. Junassa keskusteltiin Tuulin kanssa, sillä sattumalta hän matkusti samassa junassa. Jäin itse Imatralla pois ja Elma jatkoi vielä Simpeleelle. Isäni haki minut asemalta ja kotona kävin suihkussa sekä söin iltapalan.

Aivan huikea pidennetty viikonloppu takana, KIITOS taas kerran Elma!

Loppuun vielä viime kertaisesta maastosta, goproolla kuvattu maastokooste. Kamera vähän valahti kun vauhtia tuli lisää, joten toivottavasti kelpaa!

Pakkaset paukkuu

Moikka! blogi on ollut hiljeisena jonkin aikaa, sillä kelit ovat olleet huonoja ratsastuksen suhteen. Pakkasia täällä päin on ollut ihan riittävästi yli -20 asteen. Joten ratsastamaankin olen päässy hyvin harvoin. Pari viikkoa sitten oli ratsastustunti, mutta kenttä oli niin kova ettei pystynyt kunnolla ravailemaan. Tunnille sain Topin, jonka kanssa yhteistyö ei oikein suju. Poni oli taas kerran laiska ja mateli vain eteenpäin. Pitihän Topin myös lennättää kerran miut alas selästä, muksahdin pehmeästi alas, mutta silti sain peffaani mustelman ja kyllähän siihen vähän koski. Poni yritti sitä samaa uudelleen, mutten enää lentänyt. Tunsin Topissa, että kohta se säntää johonkin ja varoitin edella ratsastavaa, sillä hän meni Latella, joka lähtee helposti pelleilyihin mukaan. Hetken pyörittelin Topia pienellä ympyrällä ja testasin joko liikuttaisiin eteenpäin. Ei tästä enempään :)

Pikku pojat

Viime viikko meni itseasiassa ilman ratsasteluja, koska pakkanen pysyttelin yli -20 asteen. Viikonloppuna mentiin Elman kanssa hoitamaan heppoja. Laitettiin myös pikkupojat riehumaan kentälle, sillä ne olivat keränneet virtaa ihan riittävästi.

notkea Topi

Tämän viikon tiistaina pääsin pitkästä aikaa maastoilemaan Putskun omistajan kanssa. Silloin mentiin ihan käynti maasto ja lopuksi ralliteltiin muutama kierros pellolla. Sain tällä kertaa ratsukseni Kustin, iäkkään suokki papan. Kusti oli vauhdikas kaveri ja ei malttanut pysyä käynnissä Putskun ja Toivon välissä. Mentiin sitten Kustin kanssa pientä ravia koko maaston ajan. Ralliteltiin pellolla kovaa ravia sekä muutama laukka pätkäkin otettiin. 

Torstaina pääsin taas maastoon samaan paikkaan kun tiistaina, mutta tällä kertaa ratsunani oli Toivo.

Toivon piti olla laiskanpulskea nuori herra. Maastossa oli kyllä kaunista kun maahan oli satanut yön aikana pakkaslunta ja päästiin revittelemään maastossa. Toivo syttyi ensimmäisen laukka pätkän jälkeen ja sen jälkeen jarrujakaan ei meenannut löytyä. Toivon oli vaikea kestää ravissa..joten mentiin Toivon kanssa välillä etujaloilla ravia ja takajaloilla laukkaa. Länkkärisatulakin tuli koetuksi.

Luka <3

lennokasta ravia

Tänäänkin oli tarkoitus mennä maastoon, mutta pakkanen esti jälleen. Yön aikana meillä oli huimat -32,4 astetta. Hyrr. Ratsastuksen jälkeen oli myöskin tarkoitus lähteä Elman kanssa tallille yöksi, mutta pakkanen esti senkin. Huomisen tunnitkin peruttiin.

Ossin luonakaan en ole ehtinyt käymään.

Topi & Luka

Lumpus <3