Onneksi pääsin vielä tänään ratsastamaan Tupulla. Tupu tuntui taas vähän kipeältä joten viimoinen kerta ei ollut mikään kauhean kiva. Tupu ei suostunut oikein kävelemään. Olisin halunnut tämän viimeisen kerran olevan ikimuistoinen... Ikimuistoisimmaksi kerraksi jäi se kun Elma piti minulle ja Tupulle tuntia. Silloin kaikki menivät niin nappiin <3
"... niin Tupulla ei nyt sitten enään tämän päivän jälkeen pääse ratsastamaan."
Kiitos kaikesta Tupu mitä kerkesimme kokea lyhyessä ajassa 25.5-15.7.2015.
Muistan ikuisesti meidän onnistumiset sekä epäonnistumiset. Toivon myös kovasti, että saat elää vielä pitkän elämän vaikka kaviosi vaivaavatkin sinua ikävästi. Ollaan nämä melkein kaksi kuukautta kuljettu ihan sinun ehdoillasi, millaista vauhtia mennään, ettei sinuun sattuisi.
Osasit olla välillä myös todella rasittava kun et halunnut liikkua eteenpäin ja potkit vain taaksepäin.
En kyllä osannut ymmärtää yrititkö sillä kertoa kipua vai yritikö vain livistää töistä.
Aina en sinulle sitä periksi antanut vaan kävelimme edes sen yhden askeleen eteenpäin, jonka jälkeen sitten lopetimme työt.
En oikein tiedä mitä minun pitäsi kirjoittaa tähän postaukseen, mutta yllä on nyt vähän jotain ja tässä vielä video pätkä tästä päivästä.
POSITIIVISIA UUTISIA !
Tosiaan Typy saadaan töihin jo luultavasti ensikuussa. Jolloin käyn Typyn kanssa käppäilemässä.
Odotan jo innolla, että päästään Typyn kanssa treenaamaan.
 |
| Typy |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit ovat tervetulleita niin positiiviset kuin negatiiviset! Muistetaanhan silti hyvä kielenkäyttö, kiitos!